Ludehelvetin alku

Aloitetaan tarina nyt vaikkapa näin: 7.6.2014 minut ja mieheni vihittiin, ja olin onnellinen, että vihdoinkin yli vuoden kestänyt järjestäminen ja stressi on ohi. Ajattelin, että pääsen vihdoin vaan nauttimaan rauhasta, ja kahden alle 3-vuotiaan lapseni kanssa olosta ennen kuin he aloittavat syksyllä päiväkodin. No, näin ei siis käynyt.

Mieheni piti häiden jälkeisen viikon lomaa, joten annoin hänen toisina aamuina nukkua pidempään. Tiistaiaamuna 10.6.2014 menin herättämään mieheni joskus yhdeksän aikaan aamulla. Mieheni oli juuri herännyt, kun katsoin, että mikä hemmetin ötökkä siinä lakanalla kipittää niin pirusti reunaa kohti. Tapoin sen, ja siitä purskahti verta. Mieheni sanoi heti, että samanmoinen oli purrut häntä yöllä niskaan.

Ensimmäisenä mieleeni iski se, että n. puoli vuotta sitten meillä kävi myrkyttäjä varokäynnillä, koska yläkerrassa oli havaittu luteita. En silloin oikeastaan miettinyt asiaa sen enempää, ja luulin että hän tarkoitti metsäluteita, koska en hitsi vieköön tiennyt näiden pirulaisten olemassaolosta mitään.

Menin saman tien googlettamaan luteen, ja sieltä paljastui karmaiseva totuus... Luteet yleistyneet euroopassa.. Pieniä mustia pisteitä... Luteen ulostetta..... Luulin että lapseni pinnasängyn reunasuojaan ilmestyneet mustat pisteet olivat kosteustäpliä!!!!! Luulin että tajuton kutinani johtui häästressistä... Olisi luullut että kohtuullisen siivousneuroottisena ihmisenä olisin huomannut jotain, mutta ei, ei edes vaikka olin juuri perjantaina suorittanut jokaviikkoisen petivaatteidenvaihdon..

Nostin parisänkymme patjaa, ja siellä, joustinpatjojemme alla suoraan oman pääni alapuolella valtava läntti täynnä pikkuruisia luteita. En voinut muuta kun kiljua ja juosta toiseen huoneeseen soittamaan kiihtyneen puhelun asukaspalvelunumeroon. Vaadin, että saman päivän aikana tuholaistorjujan on tultava tarkastamaan asuntomme. Torjuja tulikin saman päivän aikana, ja ongelman laajuus tuli ilmi: meidän makuuhuoneessa tajuton määrä, lastenhuoneessa kiitettävästi, vuoden vanhasta tuhannen euron vuodekulmadivaanistakin saatiin yksi bongattua. Torjuja kertoi, että suurin jonka hän näki, oli jo n. 8 viikkoinen, ja kysyi, että eikö kellään meistä ole ollut mitään oireita. EI muuta kun omat kutisevat jalkani, joista en ollut erityisen huolissani, sillä ihoni on aina ollut vähän atopiaan taipuvainen (nytkin stressin vuoksi kärsin järkyttävästä taiveihottumasta). Siis hyi helvetti, melkein kaksi kuukautta!!!!! Leviäminen huoneesta toiseen on todennäköisesti tapahtunut siksi, että lasten kanssa sitä kaikki nukkuu silloin tällöin missä sattuu. Sänkyjen alla on säilytetty tavaraa, joten eihän siellä mihinkään kiinnitä huomiota. Pinnasängyssä pesineet olivat piiloutuneet ovelasti reunasuojan ja pinnojen väliin, joten sielläkään ei mitään muuta näkynyt, kuin vähän niitä mustia pisteitä, mutta siis luteiden lisääntymistahtia voin sanoa, että kahdessa kuukaudessa niitä oli PALJON, ja varmasti näkemäni oli vain murto-osa kokonaismäärästä.

Päädyimme siihen, että emme todellakaan aio asua siellä ludepesässä ja antaa niiden pirun loisten ruokailla lapsillamme enää hetkeäkään, joten laitoimme saunan päälle, odotimme että saunan mittari näyttää 110 astetta, ja saunotimme mukaan otettavia vaatteitamme jätesäkissä YLIMMILLÄ LAUTEILLA!! kaksi tuntia. Saunottamisessä tärkeää on, että tavara tosiaan on vain ylimmällä lauteella, sillä vaikka saunan mittari näytti 110 astetta, ylälauteelle sijoitettu lihamittari näytti vain 70-80 astetta.

Otimme tärkeimmät vaatteemme mukaan, ja lähdimme evakkoon. Vaatteet myös pestiin 60 asteessa saunottamisen lisäksi.

Lyhyesti kerrottuna seuraavat kaksi viikkoa meni niin, että haimme vuokrayhtiöltämme uutta asuntoa, ja meidän onneksi kaupungissamme ongelma on niin tuore, että linjauksia asian suhteen ei ole vielä tehty (ollaan parhaillaan tekemässä), joten saimme vaihtoasunnon. Olimme kahdeksan päivää evakossa, kunnes uusi asuntomme oli muuttokelpoinen. Tämän kahdeksan päivän aikana mieheni ja minä vuorotellen, ja välillä yhdessä, lasten ollessa hoidossa, kävimme asunnolla perkamassa omaisuuttamme. Hetimme n. 30 jätesäkillistä irtotavaraa kaapeista pois, kaikki mitä oli säilytetty makuuhuoneiden lattioilla. Kaikki vuodevaatteet (myös lakanat, tyynyliinat ym9, patjat, kaikki makuuhuoneiden kalusteet, sängynrungot, sohvan, mikroaaltouunin, leivänpaahtimen, makuuhuoneen dvd-soitin, pitkään käyttämättä ollut nindendo wii, , mukana meni myös mm. 20-luvun antiikkiradio, imuri, kaikki siivousvälineen, jotka olivat siivouskaapissa imurin kanssa, koko irrallisen vaatekaappimme sisältö (mm. kaikki talvitakkimme), vaatekaappi palasiksi, matot hävitettiin, kaikki avatut elintarvikkeet kaapista, liikuntarajoitteisen lapseni apuvälineet, ja varmasti paljon muutakin, mitä en nyt muista edes eritellä. Meille siis jäi keittiön pöytä ja tuolit, kahvinkeitin, 2 televisioo, blu ray soitin, tv-taso, kaksi kirjahyllyä, pari lipastoa ja astian- sekä pyykinpesukone. Kaikki nämä höyrykäsiteltiin ja myrkytettiin kahdesti ennen muuttoamme (sähkölaitteita lukuunottamatta). Lisäksi säilytimme tarpeellisimmat ja tärkeimmät irtotavaramme, jotka kaikki käytiin läpi ja saunotettiin (paitsi tietenkin elektroniikka).  Meillä siis oli kaikki sen 8 päivää sauna päällä aamusta iltaan, ja tavarat kuljetettiin saunasta suoraan pois koko asunnosta. Saunottamisen jälkeen pikkuhiljaa kaikki jäljelle jääneet tekstiilit pestiin 60 asteessa. Kaikki säästettävät koriste-esineet ja astiat käytettiin astianpesukoneessa 65-asteessa. 

Osa lasten leuista suli kelvottomiksi, joten saunassakin luultavasti lämpöä oli tarpeeksi. Lastenhuoneessa olleet lelut hävitettiin suoraan. Jokaisen asunnossa käynnin jälkeen heitimme päällä olleet vaatteet suljettuun jätesäkkiin, joka jätettiin asuntoon myöhempää saunotusta ja pesua varten. Uudet vaatteet olivat pussissa rapussa, ja ne vaihdettiin ulko-ovella. Itse kävin myös suihkussa ennen asunnosta poistumista.

No, evakkoviikon aikana pyörimme läpi myös huonekalukauppoja, sillä pitihän meillä uudessa asunnossa olla jotain missä nukkua, ja sohva. Löysimme hienon 2500e arvoisen kulmasohvan isku outletista 500 euroon, ja jyskistä runkosänkypaketin alle 350e. Lapsille sängyt ja patjat onneksi saatiin sukulaisilta. Tavarat kotiinkuljetettiin meille muuttopäivänä. Sänkyyn ja sohvaan, sekä muihin tarpeisiin jotka olivat välttämättömiä, jouduimme käyttämään häälahjarahamme, joita säästimme myöhempää häämatkaa varten. Kukaanhan ei siis korvaa tuhoja tällaisissa tilanteissa. Kotivakuutuksen ulkopuolelle on rajattu kodin tuholaiset.

Itse olisin heittänyt pois vielä rankemmalla kädellä, mutta tuholaistorjuja oli sitä mieltä, että kaikki paitsi sohva ja patjat kannattaa säästää; ne voi käsitellä. Tekstiilien saunotus ja pesu ohjeistettiin, mutta muille tavaroille kuulemma riittää, että katsoo pintapuolisesti ja ravistelee. Sängynrunkojakaan ei olisi kuulemma kannattanut hävittää, ovat niin hyviä, että jos emme halua niitä itsellemme, niin kannattaisi vaikka myydä ne. JUST JOO! Ohjeista huolimatta hävitimme siis em. tavarat, ja saunotimme kaiken. Elektroniikkaa myös puhaltelin hiustenkuivaajalla ennen poiskuljetusta.

Muutimme uuteen kotiin 18.6.2014 onnellisina siitä, että olimme päässeet pois. Asuintalomme, jossa luteet havaittiin, oli todella kevytrakenteinen, joten olimme varmoja, että sieltä niitä ei ainakaan saa pois kerran kun ne olivat jo rakenteisiin levinneet niin, että olivat siirtyneet yläkerrasta meille. Pistimme myös kyseisen talon ilmoitustaululle lapun, että luteita havaittu kahdessa asunnossa, tarkkailkaa kotejanne. Halusimme, että muut osaisivat varautua, jottei kävisi niinkuin meille, että tilanne huomataan vasta kun kaikki huoneet ovat saastuneet, koska emme tienneet mitä tarkkailla. Hitto että oli vihainen koko maailmalle; jos meille olisi kerrottu ohjeet mitä pitää tarkkailla, olisin huomannut ongelman todella aikaisin, sillä "kosteustäpliä" lapsen sängynsuojassa huomasin jo useampi viikko takaperin. Isännöitsijän mielestä lapun ilmoitustaululle oli kirjoittanut "joku idiootti", ja nyt he joutuvat tarkastamaan koko talon. Yläkerrassa ongelma oli ollut jo kahdesti, ja naapuri rehellisesti myönsi, että oli varmasti tuonut ötökän ulkomailta.

Niin paljon asiaa, että pahoittelen jos teksti on sekavaa. Tarina jatkuu- ei niin iloisesti heti  kun vaan löytyy rako taas kirjoitella. huhhuh mitä paskamaisia pirulaisia!